maanantai 3. elokuuta 2009

New Wave Jurmala jälkipuinti

Vihdoinkin takaisin Helsingissä! Lensin tänä aamuna Suomeen ja fiilikset ovat aika väsyneet. Paahdoimme loppuun asti kaikkea mahdollista haastatteluista jatkobileiden muotinäytökseen (joissa kävelimme yksi kisapuku päällämme catwalkia). Täytyy mainita, että olen erittäin tyytyväinen kolmannen kilpailupäivän suoritukseeni, josta sain selkeästi parhaimmat pisteeni. Toisaalta kaikki saivat aika hyviä pisteitä viimeisenä päivänä, joten nousua lopputuloksissa ei tapahtunut. No, enpähän jäänyt viimeiseksi. Empty Streetsin esitys oli vapautunut ja löysin jostain kummasta tarpeeksi energiaakin. Biisi on kuulemma soitossa monissa radioissa niin Venäjällä kuin Latviassakin, ja kriitikotkin ovat diganneet siitä.

Mielestäni suurin osa laulajista lauloi paljon paremmin harjoitusjaksolla kuin itse kilpailussa. Ainakin itse olin kilpailun alkaessa jo aivan uupunut, ja lisäpuhtia oli vaikea löytää. Tuntuu, että ainakin kahdessa ensimmäisessä kilpailupäivässä olisi ollut parannettavaa. Olen erittäin onnellinen Alla Pugatshovan palkinnon voittajan Mila Nytyshin puolesta. Hän on upea laulaja ja tulkitsija, vaikkei onnistunutkaan ihan kaikissa esityksissään. Mahtavaa, että Alla huomioi hänet. Lupasin kirjoittaa Milalle suuren balladin, jota olen jo vähän hahmotellut.

Kisakokemus oli kyllä erittäin rankka, kuten varmaan aiemmista kirjoituksista on käynyt ilmi. En pitänyt yhtään ohjaajan työskentelytavasta, joka oli epäjärjestelmällistä ja mielestäni manipuloivaa ja epäammattimaista. Mies on kyllä lahjakas ja taitava, ja opinkin häneltä höydyllisiä asioita, mutta hänen menetelmänsä eivät olleet hyväksyttäviä (näin pedagoginkin näkökulmasta). Koko homma tuntui useasti aivan naurettavalta ja samaan aikaan stressaavalta. Ne suuret produktiot Suomessa, joissa olen ollut mukana, ovat olleet kaoottisimmillaankin aina paljon järjestelmällisempiä.

New Wave oli kyllä uskomaton kokemus joka tapauksessa. Kaikki laulajat olivat erittäin taitavia ja suurin osa tosi hyviä tyyppejä. Vaatesuunnittelijani Natalija Jansone teki myös hienoa työtä ja kannusti minua kovasti koko perheensä voimin. Joskohan seuraavaksi kokeilisi Euroviisuja... ;)

perjantai 31. heinäkuuta 2009

New Wave Jurmala

Hei taas täältä sateisesta Jurmalasta. Tänään oli ensimmäinen "vapaapäivä" puoleentoista viikkoon. Päivää pilasi vähän se, että kotiuduimme eilen Riikasta jatkobileistä noin neljältä, ja minut herätettiin puoli kymmenen aikoihin rantajalkapallo-ottelun takia. Arvelimme kuitenkin, että se olisi skipattu sateen takia, mutta kuulemma se oli toteutunut vähän aiottua myöhemmin. Ei kyllä haittaa yhtään, että missasin sen. Kävimme iltapäivällä Riikassa vanhempieni kyydillä, jossa kävelimme Nadjan kanssa väsyneinä ympäriinsä kahvilasta toiseen. Kahvilat ovat täällä ihanan halpoja, joten voisin kuvitella tulevani tänne parin päivän lomalle myöhemminkin.

Eilinen esitys meni fiiliksen puolesta ihan hyvin. Seurattuani sen nauhalta tänään, totesin, että enempi harjoitusaika olisi ollut laulun suhteen tarpeen. Varsinkin, kun missään ei ole oikein voinut harjoitella kunnolla eikä hotellissakaan ole kehdannut koko aikaa ihan täysiä huutaa. No, huomisen aion vetää kotiin vähintään sisulla.

Tämä ruljanssi on ollut kyllä erittäin ainutlaatuinen ja opettavainen kokemus. Olen toki oppinut paljon esiintymisestä, mutta kaiken pelleilyn jälkeen olen entistä varmempi omasta tekemisestäni ja taiteellisesta linjastani. Liiat kompromissit ovat huonoin vaihtoehto.

torstai 30. heinäkuuta 2009

New Wave Jurmala

Ensimmäinen finaali on nyt ohi ja fiilis raukea. Jännitti kyllä aivan mielettömästi esiintyä, varsinkin kun I Will Love Againia oli kuuntelemassa kappaleen alkuperäisesittäjä upea Lara Fabian. Olen kyllä tyytyväinen esitykseeni ja toivon yleisönkin nauttineen siitä.

Eilen oli koko homman aloittajaiskonsertti, jossa esiintyi paljon lähinnä Venäjällä tunnettuja minulle täysin tuntemattomia laulajia. Roxettekin kävi vetämässä neljä megahittiään playbackina. Konsertin jälkeen oli Jurmala Spa -hotellissa jotkin Fashion afterpartyt, joissa saimme vihdoinkin kunnon ruokaa. Tilaisuudessa esiintyi paljon samoja tyyppejä kuin konsertissa ja ihan samalla tavalla playbackina ja vielä samat biisitkin. Kuulin tänään, että bileitten lippujen hinta olisi ollut 500 latia eli n. 750 €, järjetöntä! Me vain marssimme sisään ja saimme jotkin rannekkeet. Olen tullutkin siihen tulokseen, että ei kannata kysyä keneltäkään lupaa mihinkään, vaan yrittää ujuttaa mahdollisimman moni ihminen siivelläni kemuihin ja muuhun vastaavaan.

Huomenna on tiedossa treenit klo 11.30, ja illalla kukin esittää jonkin oman maan hitin. Omakseni valittiin tosiaan In The Shadows. Toivotaan, että se tuo pointsit kotiin. Mikäli vain mahdollista, yritän myös ehtiä rannalle uimaan eli "menettämään ääneni".

maanantai 27. heinäkuuta 2009

New Wave Jurmala

Olimme sitten kuitenkin vielä tänään aamulla Cinevilla-harjoitushallissa, jossa jokainen harjoitteli kolmannen kilpailupäivän kappaletta. Harjoitukset menivät mielestäni hyvin, mutta pitänee vielä tsekata video. Harjoitusten jälkeen oli erittäin harvinainen tauko kuuteen saakka. Kävimme Nadjan kanssa uimassa ja painuin itse sen jälkeen päiväunille Nadjan jäädessä lokoilemaan rannalle. Jurmalan ranta on kyllä aivan upea, vaikka en olekaan nähnyt siitä kuin vasta n. kilometrin pätkän. Auringonlaskun seuraaminen rannalla on ollut yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista täällä.

Kuudelta meillä alkoi ensimmäiset harjoitukset Dzintara-hallissa, jossa kävimme läpi ensimmäisen päivän kappaleet. Itselläni ei tietenkään ollut vielä oikeaa nauhaa, mutta sain kuitenkin laulaa pianon kanssa biisin läpi. Lopuksi kävimme läpi huomenna esitettävän sisääntulon lippujen kanssa sekä Jurmala-kappaleen. Harjoitusten jälkeen meidät käskettiin saman tien nukkumaan. Kovin moni ei näyttänyt noudattavan käskyä. Kävimme itse hakemassa vähän evästä läheisestä kioskista.

Kaikkein huonoimmat fiilikset kaikesta sählingistä ja muusta ikävästä on nyt ohi ja aion yrittää parhaani nykyisten biisien kanssa. Esiintyminenkin on mielestäni tullut varmemmaksi ja käsiliikkeet sen kuin yltyvät täkäläiseen tapaan. Täytyypä vielä mainita, että tänään jopa hotellin ruoka oli melkein kohdallaan, kun päivällisellä tarjoiltiin kalaa ja ratatouillea.

-Ville

P.S. jättäkääpä kommentteja, jos tulee lisää kysymyksiä mieleen.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

New Wave Jurmala

Hei taas täältä pimeästä harjoitushallista, jossa olemme nyt viimeistä päivää. Tänään esitämme kaikki kappaleemme esiintymisvaatteissamme. Itse tosin jätin I Will Love Againin väliin, koska ohjaajan ollessa eilen poissa "semisedät" päättivät, että kappale onkin parempi balladiversiona. Nyt siis väsätään hulluna sellaista. Itse olen päätökseen erittäin tyytyväinen, sillä en tuntenut oloani lainkaan kotoiseksi eurohumppaversion kanssa. In The Shadows sujui mielestäni tähän hetkeen tosi hyvin, ja kilpailupäivänä se on varmasti vielä parempi.

Koko ajan väsyttää kyllä ihan hulluna, koska olemme olleet täällä nyt yli viikon ilman vapaapäivää. Vapaapäivää ei liene tiedossakaan, joten olen yrittänyt tunnin ruokatauoilla syödä nopeasti ja levätä sitten huoneessani hetken. Eilen kävimme illalla Nadjan kanssa uimassa, mikä olisi varmasti kauhistuttanut muita, jos olisivat saaneet tietää. Minä nimittäin vaihdoin vaatteeni takaisin jo rannalla ja Nadja tuli hotellille pyyhkeessä. Hämäys meni täydestä.

Hotellin ruoka alkaa todella kyllästyttää, koska se on joka päivä melkein samanlaista. Ainoastaan silloin tällöin tarjoiltava kala maistuu, mutta sitäkin saa aina tosi vähän. Vielä pitäisi jaksaa viikko samaa rataa. Olemme käyneet kyllä parissa eri paikassa syömässä, joista mukava Lighthouse-terassiravintola on jo muotoutunut jonkinlaiseksi kantapaikaksemme.

Ruokaohjelmamme lähetettiin muuten eilen. Videoita kannattaa etsiä Youtubesta hakusanoilla "Новая волна 2009". Näkee ainakin vähän meininkiä, vaikkei venäjästä mitään ymmärtäisikään.

lauantai 25. heinäkuuta 2009

New Wave Jurmala

No eihän se Late Goodbye sitten käynyt laisinkaan, kun "ei istu formaattiin". Kaikki muu humppa kyllä näyttää istuvan. Olen siis harjoitellut hullun lailla In The Shadowsia, joka alkaa ehkä pikku hiljaa sujumaan. Toissapäiväisen hiussalonkikäyntini seurauksena hiuksistani ei tullut aivan kauheita, mutta en ole mitenkään erityisen fiiliksissäkään punertavasta sävystä. Meiltä kaikilta nypittiin myös kulmakarvat sekä värjättiin ripset, jotta "silmät näyttävät suuremmilta".

Kaikenlaista muutakin pelleilyä on täytynyt suorittaa. Olemme mm. käyneet lasten leikkikentällä kiipeilemässä ja kiinnittämässä värikkäitä nauhoja rannan puuhun. Ja aina pitää hymyillä kameroille ja laulaa sitä rasittavaa Jurmala-laulua. Kappale ei ole kuitenkaan typeryydessään mitään verrattuna muihin yhteisnumeroihin, jotka ovat We Are The World sekä ehkä maailman hirvein kappale Life Is Life. Tänään kävimme merellä parinkin huvipurren voimin (menimme siis ensin yhdellä ja kesken kaiken vaihdoimme toiseen!) arpomassa esiintymisnumerot toiselle kilpailupäivälle. Kolmannen päivän kilpailunumero arvottiin nostamalla meripihkakoruja ilmeisesti kaupungintalon tai vastaavan vesiaiheesta. Omat esiintymisvuoroni olivat kai ihan ok:t 3. ja 7.

Ohjaaja on nyt poissa huomisen, joten hänen papatuksestaan saa nyt hetken hengähdystauon. Treenausta kuitenkin jatketaan huomenna normaalisti. Tämä ilta oli onneksi vapaa, ja kävimme Nadjan kanssa ensin syömässä läheisessä ravintolassa, koska hotellin buffetista ei löytynyt Nadjalle mitään syötävää ja itsekin olen kurkkuani myötä täynnä kananmunaan käärittyä mitä tahansa. Sitten kävimme drinkeillä mukavassa Lighthouse-ravintolassa, josta näytti saavan myös ihan hyvännäköistä ruokaa. En muuten saisi muka juoda kylmää vettä, syödä jäätelöä enkä käydä meressä uimassa, etten vain menetä ääntäni. Ja cocktailit varmasti vasta pahasta ovatkin.

Kaikki esiintymisasuni muuten menivät ohjaajalle läpi, mistä olen iloinen sekä omasta että suunnittelijan puolesta. Ja mikä parasta, vaatteet näyttävät minusta itsestänikin kivoilta. Toivottavasti saan ne omaksi. Jos en, ostan varmaan osan niistä.

Huomenna ehkä lisää päivitystä, jos harjoituksissa on taas pakko istua kaikki aika.

-Ville

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

New Wave Jurmala

Moikka! Pääsen nyt yrittämään vielä Late Goodbyeta ja yritän laulaa sen softimmin, jos se vaikka auttaisi. Eilen harjoittelin illalla vielä tanssiaskelia I Will Love Againin eurohumppaversioon. Katsotaan, mitä mieltä niistä ollaan. Kilpailun tuloksenhan päättää lopulta tuomaristo, joten itse tulos ei välttämättä ole täysin korruptoitunut. Jokainen tuomari antaa pisteitä ilmeisesti yhteentoista asti. Ouodohko systeemi, sanoisin.

Pääsen tai joudun tänään illalla parturoitavaksi. Jos käsitin aiemmin oikein, hiuksiini laitetaan jotain punaista sävyä! Ja kulmat värjätään myös, jotta saadaan "luonnollisempi" look. Ohjaajasetä haluaa päälleni myös jotain värikästä. Stylisti tulee huomenna ja esittelee eri kokonaisuuksia. Minä siis toimin vain mallinukkena. Stylistini Natalija on erittäin mukava ja kuuntelee mielipiteitäni, mutta ne eivät näytä paljon painavan lopulta.

Unohdin mainita aiemmin, että olin toissapäivänä harjoitusten jälkeen tekemässä Venäjän MTV:n tyyppien luona ruokaa. Muutama laulaja tuli sitten maistelemaan ja näyttivät tykkäävän. Maistui oma ruoki toki itsellenikin. Teimme Nadjan kanssa hampurilaisia omaan tyyliini sekä brie-salaattia. Olisin valmistanut ankanrintaa, mutta sitä ei löytynyt supermarketista. Kalatiskinkin ainoa anti oli lohi, jota on ollut muuten aika monella aterialla hotellissa.

-Ville

tiistai 21. heinäkuuta 2009

New Wave Jurmala

Huh, kun väsyttää. Päivä aloitettiin yhteislaulujen Jurmala ja We Are The World(!!!) harjoituksilla, joihin liittyi myös tanssiaskelia. Eilen pääsin treenaamaan Late Goodbye:ta, mutta ohjaajasetä tyrmäsi biisin ja käski vaihtaa Rasmuksen In The Shadowsiin. Katsotaan, miten lopulta käy. I Will Love Againista puolestaan tuli yhtäkkiä eurohumppaversio eli harjoiteltavaa riittää, mutta harjoitusaikaa ei.

Tänään hotellissamme järjestettiin pressitilaisuus, jossa oli eri maiden suurlähettiläitä (ei Suomen). Nämä sitten pönöttivät ja lausuivat jotain, mitä en ymmärtänyt. Välissä aina taputettiin. Sitten askartelimme New Wave-tauluun mustasta massasta jotain "omaperäistä". Oma tekeleeni näytti ehkä hieman tähkältä tai kuusenoksalta. Parasta tilaisuudessa oli viinitarjoilu ja cocktailpalat, jotka olivat maukkainta ruokaa tähän asti. Ruoassa ei sinänsä ole ollut valittamista. Välillä on vain vaikea tietää, mitä syö. Kananmunakuorrutteen sisään voidaan kätkeä esim. sekä kalaa että kanaa. Vihreää on tarjolla erittäin harvoin.

Tulkkini Vita on suloinen 17-vuotias tyttö, ja on auttanut minua kaikin puolin. Olen pahoillani siitä, että häntä toruttiin, kun hän päästi minut ja Nadjan juoksemaan hotellille syömään aiemmin mainitsemassani trooppisessa sateessa.

Lisää päivitystä jahka kerkeän. Jättäkääpä muuten kommentteja, jos vaikka haluatte, että kerron jostain tietystä asiasta lisää.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

New Wave Jurmala

Hei täältä vielä hetki sitten aurinkoisesta Jurmalasta. Nyt sataa ja paljon. Lento Riikaan meni erittäin sujuvasti ja joutuisasti. Heti lentokentällä oli Venäjän musiikki-tv:n haastattelija kysymässä tiukkoja kysymyksiä eli kansainvälinen maine, täältä tullaan!

Monet asiat täällä ovat näin suomalaisesta näkökulmasta hieman kummallisia. Esimerkiksi yksi setä päättää koko show'sta. Stylistit tulevat koiranpentuina esittelemään kilpailijoiden vaatteita ja tämä setä sitten sanoo mitä pitää muuttaa. Harjoitukset koostuvat lähinnä sedän tiukoista kommenteista, jotka kaikki ovat aina tärkeitä. Tyyppi puhuu kyllä asiaa, mutta ehkä hieman vähemmällä lörpötyksellä ehtisi laulamaankin enemmän. Harjoituksista ei saa olla poissa missään vaiheessa - paitsi kurkkutohtorin tsekissä, joka käski minun pestä nenäni merivedellä :D Tänään kävin myös laulamassa pari pätkää joihinkin yhteislauluihin. Toinen oli venäjäksi ja kertoi joistain puista. Meitä kiellettiin myös kävelemästä harjoituspaikalta hotellille 200 m sateessa, koska kurkku voi tulla kipeäksi. Lämpöasteita oli ainakin 25°C. No, käveltiin kuitenkin. Luvattiin kuitenkin tulla autolla takaisin.

Huomenna pitäisi käydä ennen treenejä Riikassa ottamassa mittoja esiintymisvaatteita varten. Odottelen myös loppujen taustanauhojen valmistumista, jotta pääsen treenamaan biisejä kunnolla. Toisaalta oli ihan hyvä, etten joutunut piinapenkkiin ihan heti.

Lisää päivitystä pian.

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Tiukkaa odotusta

Enää pari viikkoa Latvian matkaan. Lennän Riikaan lauantaina 18.7. "managerini" Nadjan kanssa. Minulla ei ole vieläkään mitään hajua, mitä Jurmalassa tapahtuu ensimmäisen viikon aikana, mikä on tavallaan ihan hauskaa. Riikassa on lukemani ja kuulemani mukaan ainakin hyviä ja tunnelmallisia teehuoneita, joissa haluaisin käydä. Jurmalan lähistön luonto on kertoman mukaan myös kaunista. Eli eiköhän tekemistä ainakin löydy, vaikkei joutuisikaan hyppimään haastattelusta toiseen.

Kilpailubiisit ja taustanauhat alkavat olla purkissa. Olen erityisen tyytyväinen I Will Love Againiin, josta tuli kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva ja kaunis. Työskentely Jukan kanssa on ollut tosi helppoa, ja studiokin sijaitsee vain vajaan 10 minuutin kävelymatkan päässä, joten liiallinen matkustaminen ei ole rasittanut. Mikäli mahdollista, laitan kaikki kappaleet MySpaceen jahka saamme ne valmiiksi.

Tämän viikon aion pyhittää enimmäkseen lomailuun. Katsotaan, kuinka se onnistuu. Netistä voi muuten kuunnella huhtikuussa antamani haastattelun Radio Sputnikille. Haastattelu löytyy täältä.

-Ville

perjantai 26. kesäkuuta 2009

Studiossa

Kylläpä on laulaminen helppoa. Kahden ja puolen vuoden Complete Vocal Instituten opintojen jälkeen laulaminen sujuu kuin tanssi. Tai itse asiassa helpommin. Ei tarvitse olla huolissaan vireestä tai paljon mistään muustakaan. Voi vain keskittyä itse asiaan eli laulujen tulkintaan. Olen ylpeä siitä, että olen työnteolla ja intohimoisella harjoittelulla saanut laulamisen haltuun. Olen myös onnellinen, että minulla on nyt myös työvälineet jakaa taitojani muille opettajana. En koe olleeni erityisen hyvä laulaja aloittaessani laulamisen lukioaikoina, mutta nyt tuntuu, että instrumentti on hallussa melko hyvin. Kiitos Complete Vocal Technique ja suurenmoiset opettajani!

Jukka Backlundin ja Aku Sinivalon sekä muiden erinomaisten muusikoiden kanssa on nyt saatu valmiiksi Empty Streets, ensimmäinen kolmesta New Wave -kilpailussa esitettävistä kappaleista. Tänään laitoimme narulle kolmeminuuttisen pianoballaditulkinnan Lara Fabianin hitistä I Will Love Again. Koko kilpailusetti lienee kasassa ensi viikolla, kun saamme valmiiksi vielä oman versioni Poets of the fallin upeasta Late Goodbye -biisistä. Studiosessioitten jälkeen suuntaan jo pikkuhiljaa lomalle sekä valmistautumaan Jurmalan koitoksiin. Stylisti muuten lennähti Latviasta käymään täällä reilu viikko sitten. Oltiin onneksi aika samoilla linjoilla eli luvassa ei "valitettavasti" ole leopardistrassiröyhelöitä tai vastaavaa.

Ohessa Suomen New Wave -finaalin esitykseni kappaleesta I Will Love Again.

lauantai 6. kesäkuuta 2009

New Wave -laulukilpailu

Voitin huhtikuussa New Wave -laulukilpailun Suomen finaalin ja edustan nyt heinä-elokuussa Suomea kilpailun finaalissa Jurmalassa Latviassa. Ajattelin aloittaa blogin, johon kirjaan ajatuksiani kilpailuun valmistautumisesta sekä itse kilpailusta paikan päällä.

New Wave on ilmeisen iso juttu Itä-Euroopassa. Finaalilähetyksillä on kuulemani mukaan yhteensä n. 100 miljoona katsojaa. Tästä minulla ei ollut hajuakaan, kun lähdin mukaan kilpailuun. Olen saanut muutenkin kaiken kilpailuun liittyvän infon tipoittain. Paikalla pitää olla pari viikkoa, mutta en tiedä ohjelmasta muuta kuin, että finaalit ovat viimeisen viikon lopulla. Odotettavissa on siis mahdollisesti lomailua ainakin ensimmäisellä viikolla. Kilpailuorganisaatio maksaa kaikki matkat ja täysihoidon minulle sekä managerilleni. "Managerin" hankinnassa tuli hieman kiire, mutta onnistuin saamaan mukaani hyvän ystäväni Nadja Broholmin Tanskasta. Nadja opiskelee kanssani samalla kurssilla Complete Vocal Institutessa Köpiksessä CVT-opettajaksi. Hän on uskomattoman hyvän laulajan lisäksi erinomainen opettaja, joten apu on lähellä mahdollisissa laulullisissa hätätilanteissa :)

En tiedä, voinko vielä paljastaa kaikkia kilpailussa laulamiani kappaleita. Aloitamme kuitenkin taustanauhojen tuotannon ensi viikolla tuottaja Jukka Backlundin kanssa. Jukka on megaproäijä, joka on tuottanut mm. Sunrise Avenueta, Kaija Koota sekä myös Antti Tuiskulle kirjoittamani kappaleet Lähtemässä ja Revontuliyö. Odotan työskentelyä innolla.

Ohessa Suomen finaalin jälkeisenä aamuna tehty Huomenta Suomen haastattelu.